Muutoskyvykkyys – Johtamista kentän laidalta

Alamme pikkuhiljaa tottua siihen, että muutos on jatkuvaa ja osa normaalia arkeamme organisaatioissa. Mutta olemmeko jo löytäneet keinot sopeutua tähän jatkuvasti liikkeessä olevaan uuteen todellisuuteemme vai yritämmekö vain selviytyä aiemmin opittuja käytäntöjä soveltamalla?

Perinteisestä näkökulmasta asiat ovat hyvin organisaatiossa, jossa arvoprosessit on toteutettu osallistavasti ja jossa jokaisella on selkeä käsitys tavoitteista, omasta roolista, vastuista sekä toimintamalleista ja jossa esimiestyöhön panostetaan. Lisäksi esimiestyö on valmentavaa ja johdolla on tehokkaan raportoinnin ansiosta selkeä kuva organisaation tilanteesta sekä osaamisen kehittämisestä. Myös käytettävistä välineistä huolehditaan ansiokkaasti.

Onko organisaatio näillä eväillä kyvykäs ja ketterä mukautumaan jatkuvaan muutokseen? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, jota olemme Renesansissa tutkailleet ja löytäneet mielestämme tärkeimmät muutoskyvykkyyden rakennuspalikat, joiden reseptiä ja annoskokoja voi soveltaa jokaiseen organisaatioon sopiviksi. Muutoskyvykkyys näyttää vaativan aivan perusasioiden ravistelua. Mitä nämä perusasiat sitten ovat?

Itseohjautuvuus auttaa muuttuvissa tilanteissa

Ajatellaanpa, että äsken kuvattu organisaatio onkin urheilujoukkue. Tavoite on tässäkin tapauksessa kaikille hyvin selkeä. Jokainen todennäköisesti tietää tarkalleen pelin säännöt ja kaikilla on oma selkeä roolinsa. Välineet soveltuvat hyvin tarkoitukseen ja puitteetkin ovat kunnossa. Muuttuvia tekijöitä on kuitenkin paljon.

Emme voi ennalta tietää vastustajan pelistrategiaa emmekä sitä, millaiseksi pelin henki osoittautuu. Vaikka kuviot olisivatkin harjoiteltuina kirkkaana mielessä, on pelitilanteita mahdoton ennakoida ja niistä selviytyminen vaatii osaamisen lisäksi nopeita päätöksiä. Tässä kontekstissa tuntuu absurdilta ajatella, että jokaisessa uudessa tilanteessa pelaajan olisi kysyttävä esimieheltä ohjeet tai lupa toimia ajattelemallaan tavalla. Yhtä absurdilta tuntuu, että pelaajan pitäisi käydä säännöllisesti kirjaamassa esimerkiksi montako metriä hän on edennyt vastustajan suuntaan. Näin ei todellakaan syntyisi voittavaa joukkuetta.

Mainitsemani toiminnat ovat kuitenkin arkipäivää organisaatioissa. Mistä johtuu, että emme voi edes kuvitella niitä tähän nopeasti muuttuvaan ympäristöön, vaikka lähtökohdat ovatkin hyvin samankaltaisia?

Menestys syntyy yhteistyössä

Jos emme huomioi muutosten nopeutta, voimme todeta, että joukkueurheilussa ja muissa organisaatioissa yksilöiden kokemat muutostilanteet ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia. Tilanteessa vaaditaan aiemmin opitun ja kokemuksen soveltamista, mutta myös kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Samalla pitää huomioida vaikutukset ympäröivään toimintaan sekä pitää huolta siitä, että ratkaisu edistää tavoitteeseen pääsyä.

Pelissä riittää, että sääntöjä on noudatettu. Johto on kiinnostunut yhteispelin kehittymisestä, yksilötasolla tehopisteistä, jotka nekin saavutaan yhteistyöllä sekä viime kädessä pelin tuloksesta. Muulla ei ole merkitystä.

On myös selvää, vaikka joukkue olisi täynnä huippuyksilöitä, heidän on pelattava yhteen. Menestys saavutetaan yhteistyöllä, jossa jokainen on valmis laittamaan itsensä likoon tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä vahvistavat myös useat esimerkit ns. altavastaajajoukkueiden huippumenestyksistä.

Muutoskyvykkyyden avain

Vaikka peliympäristössä pidämme näitä seikkoja itsestäänselvyyksinä, miksi tuntuu niin haasteelliselta soveltaa niitä muihin organisaatioihin? Olemme kuitenkin juuri niiden aiemmin mainittujen perusasioiden äärellä. Näiden perusasioiden muokkaamisen olemme organisaatioiden uudistamistyössämme huomanneet olevan merkittävä askel eteenpäin muutoskyvykkyyden rakentamisessa.

Muutoskyvykkyyden avain on uskallus luottaa ja johtamisen uudelleen ajattelu.

Picture of Arja Julin-Nurmi
Arja Julin-Nurmi

Uudistaja ja muutoksen tekijä
Renesans Consulting

+358 40 552 9699
arja.julin-nurmi@renesans.fi